Kaarinan kotisivu

"Siinä on taas yksi Hollywoodin yliarvostetuista näyttelijöistä", twiittasi Trump, kun Mery Streep oli -nimeä mainitsematta - ilmaissut huolensa siitä, että tällainen henkilö on tulossa maan tärkeimpään virkaan. Henkilö, joka pilkkaa vammaisia, puhuu ruokottomuuksia, osoittaa suuren tietämättömyytensä kaikesta, on superimpulsiivinen jne jne jne loputtomasti. Itse asiassa me useimmat ollaan päivä päivältä enemmän kauhuissamme tulevista tapahtumista. Kun veroja alennetaan roimasti, kuinka kustannetaan mm ne tiet ja lentokentät,koulutus (joka on huonoa, koska se maksaa paljon, sanoi Trump), se Obamacarea parempi terveydenhoito ja tietenkin se tärkeä muuri, jota nyt ei ihan tähän hätään pystytäkään maksattamaan meksikolaisilla? Millä rahalla? (Myöhemmin kyllä muurin kulut peritään Meksikolta, sanoo hän. Aitahan siellä jo on, pitkä pitkä aita, omin silmin on nähty, tuleeko muuri sen viereen vai jatkoksi?) 

Mutta Merylistähän minun piti, vaikka se Simpsoneista tuttu pelle tahtoo vain pitää otteessaan. Merylistä, yhdestä Hollywoodin parhaimmista. Ensimmäisen kerran tutustuin häneen elokuvassa Sofien valinta. Olihan hän jo näytelly, mm. Kauriinmetsästäjissä, siinä meni kuitenkin minulta ohi, oli muuten niin vaikuttava elokuva. Mutta Sofien valinnassa Merylin Sofie-hahmo kertoo tarinaansa. Taisi istua leveällä ikkunalaudalla. Tarina tulee takautumana keskitysleiriltä... Sitten kun taas palataan tämän hetken kertojaan, kiinnitin  huomiota Sofien laikukkaaseen ihoon. Ajattelin jo silloin, ettei tuollaisia laikkuja saada meikkaamalla aikaan vaan eläytymällä. Millainen näyttelijä!

Vertaapa Paholainen pukeutuu Pradaan - Meryliä eilisillan Lemmenlomalla -Meryliin! Ei ikinä voisi uskoa, että kyseessä on sama henkilö. Tai hössöttävää tv-kokki-Meryliä Mamma Mian Meryliin! 

Eilinen leffa Lemmenlomalla (Meryl Streep, Tommy Lee Jones ja Steve Carrell) oli taas näyttelijätyön juhlaa. Sekä Meryl että Tommy Lee loistivat. Ja se aihe sitten... Voi, miten voi olla vaikeaa puhua "meistä", läheisyydestä, muutoksesta suhteessamme, seksistä puhumattakaan. Miten pienet eleet, suu jo avautuu sanomaan, pää heilahtaa, äänetön hymähdys...koko tunnekirjo, siinä se on. 

Suhteista puheen ollen: äiti ja miehensä Into kuljeksivat takavuosina käsi kädessä jossain Italian turistikierroksella. Heille sanottiin, on että heitä tässä niin ihailtu, kun vielä tuossa iässä vaikuttavat niin rakastuneilta, ottavat toisensa huomioon... He eivät kehdanneet sanoa, että ovat hiljattain vasta tavanneet ja olleet naimisissa vasta muutaman kuukauden.

Niinpä. Tosiasiahan se on, että jokainen suhde muuttuu arkipäiväksi ja silti sitä kaipaa läheisyyttä, luultavasti juuri sen saman henkilön läheisyyttä, josta on vieraantunut. Mikä siinä on, että on vaikea puhua, se tuntuu lässytykseltä ja naurettavalta. Missä vaiheessa se sellaiseksi muuttuu? 

Lemmenlomalla-elokuvassa terapeutti antoi NOLOJA, lapsellisia kotitehtäviä. Niitä oli sitten vaivaannuttavaa tehdä, mutta ähkyen ja naureskellen jutut sitten melkein onnistuivat, ajatukset heräsivät, tunteet heräsivät, elämä muuttui, parisuhteeseen palasi jotain unohdettua, katkeruus hiipui pois. -Voih, tippa siinä tuli silmään. 

Meryl oli taas tulkinnut niin monen naisen tunteita.

Yleiskuva